Mä en jaksa, okei?

Mä en tarkoita elämää. Mä en tarkoita sua ihmisenä. Vaan sitä sun mielentilaa koko ajan. Tänään ei vaan jaksa.

Ehkä huomenna.

"Hyvästi."

Se sattuu. Hakkaa lyttyyn.

Tänään ei vaan jaksa.

Mulla on omatkin murheet. Tiedän, että et oo pytäny jaksamaan. Mutta sä olet mun YSTÄVÄ. Ne tukee toisiaan. Kuuntelee.

Ehkä mä olen huono ystävä, mutta just nyt on ihan tarpeeksi omia murheita.

Hukutan ne jatkuvaan syömiseen. Mun tapani selvitä. Ja tietysti se, että mulla on M mesessä kun pyydän. Kerron kaiken, ja se kuuntelee. Lohduttaa. Se jaksaa.

Ja musta tuntuu pahalle sen puolesta, koska mä tiedän, että se on aika raskasta, kun joku kertoo sulle kaiken itsestään. Ja on omatkin murheet. Siksi mä olenkin näin kiitollinen.

 

Mutta mä en jaksa tänään.

Ehkä huomenna on parempi päivä.