"Kuinka paljon täytyy ihmisen jaksaa, vasten tummaa tulvavettä ponnistaa. Vaikka kaikkensa voi onnesta maksaa, sitä kuitenkaan omistaa ei saa. Niin ovat vuodet lyöneet... Melkein huomaamatta syöneet uskon ihmeisiin. Ja silti kaikin voimin, mä kaiken jälkeen rakastaa, haluaisin vielä, haluaisin uskaltaa." By, Juha Tapio- Kuinka paljon

 

Oon saanut niin tarpeekseni. Oon vihainen, kun annan sen pojan satuttaa mua. Pitää olla niin vahva. Facebookissa juttelin poikien kanssa, ja ei ne suoraan sanonu läskiksi vaan kierrellen. Ja mun piti olla, niin kuin ei tuntuis missään. Vaikka muhun sattui. Jokainen sana osui suoraan sydämeen. Vaikkei pitäisi välittää.

 

 

Miten minulle aina käy näin,

hetken luottaen,

putoan mustaan yöhön,

suoraan pedon syliin,

ruusunpunaisine unelmineni.

Et otakkaan minua kiinni.

 

 

Sit sillä pojalla on viel otsaa sanoa, että jos kerron kelleen, niin sekin kertoo. Ja pian tietää koko koulu.

Ihme raukka. Ei ees pystyny sanoo suoraan. Rehellisesti. Kiersi vain, kuin kissa kuumaa puuroa. Se pistää niin vihaksi.

 

Mutta mä aion olla vahva.

Mä en muutu mink poikien takia, jotka ei kato pintaa syvemmälle.

 

Pidetään kiinni itsestämme.

Ei muututa muiden vuoksi.

 

Rakkaudella,

Crizy