Katsoisitko, kun ylitän tien, jotten kaatuisi, kun tuuli puhaltaa ihan liian kovaa, katsoisitko, jos pyytäisin, ettei minun tarvitsisi jättää sinua tähän kylmään maailmaan?

Sanoisitko, noille tuolla, jotka puhuvat minusta, niin että sydämeni puristuu pikkuruiseksi rusinaksi, kun nään ikkunan heijastavan kuvani, sanoisitko, jos pyytäisin, ettei minun tarvitsisi enää tuntea tätä kamalaa häpeän ja alemmuuden tunnetta sisällä?

Tulisitko, jos pyytäisin, kävelisitkö veden päällä, jos näkisit minun tekevän kuolemaa, tulisitko, jottei minun tarvitsisi kuunnella enää enempää, niiden ilkeitä sanoja?

Veisitkö, ne pahat muistot, tatuoidut sanat kehostani, jos vain voisit, toisitko, tilalle uusia, kiillottaisit ne kauniit sanat, hyvät muistot, kun me käveltiin yhdessä, keskustassa, ja sä hymyilit mulle?