Yritin tuossa löytää jotain sopivaa tälle päivälle kirjoistani, mutten oikein tiennyt mitä etsiä. Löysin kuitenkin sellaisen, joka sai minut lukemaan itsensä. Sai minut tuntemaan jotakin. Haluan jakaa sen teidänkin kanssanne.
Kielo
Näin kerran unta,
että olin taivaassa.
Näin siellä ne kaikki kukat,
tunsin kaikkien niiden kukkien tuoksun,
jotka olivat minulle ennen rakkaita.
Mutta maiset kukat olivat
taivaisiin verrattuina
kuin ne olisivat kasvaneet kuunkajossa
eivätkä auringon valossa.
Kielo yksin kaltaisensa
sekä taivaassa että maan päällä.
Sama viattomuuden väri,
sama hieno tuoksu siellä taivaassa
kuin täällä alhaalla,
mutta täällä vain muutamia päiviä keväällä,
siellä ympäri vuoden.
J.L. Runeberg
En tiedä, herättääkö se sinussa mitään. Mutta... En nyt rupea tässä spekuloimaan uskoani. Mutta minusta on lohduttavaa uskoa, että kun kuolen, en vain lakkaa olemasta. Että on jokin paikka, tarkoitus.
Enkä pelkää.
Kommentit