Tekisitkö
sen minulle,
kysyit
ja nostit kätesi,
kohti kyyneltä
kädelläni.
Puristus
oli lämmin
kun vilkaisit
lääkkeitä toisessa
hikisessä kädessä.
Päästäisitkö
minut pois,
jonnekkin
missä minuun ei enää sattuisi?
Miksi se tuntuu
nyt niin väärältä
ja oikealta
kun seison tässä
hääpäivänämme,
tietäen,
ettet enää ole
kotona
kun tulen itkien,
pyyhkimässä kyyneleitäni,
kun tulen
viemästä kynttilöitä,
sinun haudallesi,
kun kärsimys lakkasi,
kun hymy jähmettyi
kasvoillesi,
kun se oli viimein ohi.
Kommentit