Runotorstai

Vuorenpeikkojen luolassa

Näen sinut ensimmäisenä,

kaikkien takkutukkien, töpöhäntien joukosta.

Sinä hymyilet, vaikka hymysi on vino

ja hampaat ovat riksin raksin.

Hiuksesi ovat takussa,

ja naurusi kaikuu ylimpänä.

Vedät minut mukanasi tanssiin,

vuorenpeikkojen villiin valssiin.

Pidät kiinni lujasti, etkä päästä irti.

Tulet ihan lähelle,

tunnen lämpösi

ja musiikin pauhun suonissani.

Tunnen pehmeät huulesi huulillani,

kun viet minut taivaisiin.

Ja siellä vuorenpeikkojen luolassa,

sain tietää mitä rakkaus on,

kun minä peikkotyttö, harvahammas, lyhyt tukka,

tunsin ensi kertaa rakkauden.

(Made by:Crizy)