Vajaa 10 tuntia tätä vuotta enää. Viime vuonna tähän aikaan mä ajattelin, etten selviä vuodesta 2009. Mutta nyt mä voin sanoa, että olen selvinnyt siitä niin hyvin, kuin olisin ikinä pystynyt. Viime vuonna (2008) tapahtui kaikenlaista ihan siinä lopussa. Kyti pelko, että menetän kaksi ihanaa ihmistä. Ja yhden ihanan koiran ja kissankin. ;) Mutta niin, ehkä kaikki se, mitä pelkäsin ei toteutunut.

Kesä oli vaikeaa aikaa. Riitelin mun ystävien kanssa. Muistan kuinka oltiin mummon ja papan kanssa veneilemässä ja mä ajattelin, että nyt meillä olisi ne bileet. Mutta siitä selvittiin. Enkä mä oo niistä vieläkään eroon päässyt, onneksi. :)

Haluaisin kiittää taas kerran näitä ihmisiä siitä, että olen jaksanut taas yhden vuoden rämpiä kaikesta huolimatta:

-Äiti-

Kiitos, että olet kuunnellut ja ollut siinä. Olet maailman parhain ja rakkain.

-Iskä-

-S-

Kiitos, että olet tukenut mua, kuunnellut, nauranut ja itkenyt mun kanssa. Sä olet ihana, kaunis ja ainutlaatuinen. Muistathan sen, jooko? Olet tärkeä. <3 *Halaus*

-Maitsu-

Kiitos kaikista väittelyistä, nauruista, juttutuokioista ja kannustuksesta, jota olet antanut mulle. Olet hauska ja kaunis. Olet mulle tärkeä. <3 *Halaus*

-H-

Anteeksi siitä, etten osannut alkuvuonna olla sun kanssa. Kiitos, että olet kuunnellut, kiitos, että sä olet mun bestis. Olet mulle tosi tärkeä. <3 *Halaus*

-Juuli-

Kiitos, että olet ollut niin fiksu ja auttanut ongelmissa. Olet tärkeä. *Halaus*

-Ezkimo :D-

Kiitos, että olet ollut piristämässä ja nauramassa mun kanssa. Olet tärkeä. *Halaus*

Kiitos Anonyymille, Bellalle, Railatertulle ja kaikille, jotka olette kommentoineet blogiani tai käyneet lukemassa sitä. Teidän vuoksenne tätä kannattaa jatkaa.

OIKEIN IHANAA UUTTA VUOTTA 2010 KAIKILLE.

OLETTE RAKKAITA.

Luv, Teidän,

Crizy

"Elämän kolme vaihetta: menneisyys, joka ei koskaan palaa, nykyisyys, joka ei kestä ja tulevaisuus joka on tuntematon."

Arabialainen sananlasku

"Niin pelottavalta, kuin elämä näyttääkin, suoriutuu siitä parhaiten suoriutumalla aina yhden päivän vaikeuksista kerrallaan."

Maria Jotuni