Mä en mahda sille tunteelle mitään. Kyyneleet kihoaa silmiin. Niin ihanat muistot. Kun mun ystävän isä, ihana ja lämmin ihminen, lauloi tätä ja soitti kitaralla. Sydämestä. Sen mä muistan.

Miten mä tunsin olevani turvassa. Mulla oli paikka maailmassa silloin. Juuri sillä hetkellä. Ja mä en ikinä voi kiittää tarpeeksi.

Tässä.

 

Kiitos.