Olen todella ylpeä itsestäni, paransin uintiaikaa tonnille 55 minuutista 50. Ja voi luoja, se tuntui hyvälle kun pääsi porealtaaseen hetkeksi hengittämään.

Veden alla on niin turvallinen olo. Lasit päässä vajoaa vajoamistaan ja on pehmeä, kevyt olo. Ehkä vedessä olen lähimpänä sitä unenomaista lentämisen tunnetta.

Tällä viikolla on sitten se pelätty terkan aika. Muttei mua pelota enää niin paljon.

Eikä se hiihto tai luistelu. Koska asiat menee omalla painollaan. En mä viime talvenakaan kuollut, vaikka välillä oli todella voimaton ja heikko olo.