Katson käsien liikkeitä, kuinka ne soljuvat pitkin seinää kuin kyyneleet silmistä poskia myöten paljaalle kaulalle. Muistelen kun sinä koskit seinään, kevyillä ja kauniilla hipaisuilla nauraen. Muistan tunteen, että olen siellä, minne kuulun.

Nyt se tunne on poissa, mikset voi vain sanoa suoraan, kiertelet ja kaartelet ja satutat enemmän.

Selkeä hetki. Onni.

Poissa.