Sanoit, ettei minun tarvitse juosta.
Sanoit, ettei minun tarvitse huutaa.
Missä olet nyt?
Piano soittaa yksinäistä sävelmää,
joka tuo mieleeni sinut,
keskellä tätä kaikkea,
ilman minua.
Sinähän olet se hauras,
se perhosen siipien räpytys,
tuulen hento kuiskaus.
Siis missä olet nyt?
Varjot matelevat,
halki kattojen,
kun pimeys peittää taivaan.
Sade putoaa,
tuulessa vapiseville lehdille,
syksy on tullut
sydämeen.
Elokuun,
täysikuun valo
on hämyinen muisto,
kipu,
sinä olet niin kaukana.
Mutta niin,
aivan kuin henkäilisit yhä korvaani
tyhjiä lupauksiasi,
joihin luotin
liian sokeasti.
Kommentit